Sähkö ja energia ovat kiinnostaneet suomalaisia varsinkin vuodesta 2022 lähtien, jolloin Ukrainan sodan myötä ryhdyttiin puhumaan jopa kansainvälisestä energiakriisistä. Vuoden 2022 kauhukuvien jälkeen huomattiin kuitenkin pian, että energiakriisistä puhuminen oli ylimitoitettua eikä sähkön hinta lopulta noussutkaan sellaisiin hintoihin kuin aiemmin oli arvioitu.
Kyseinen vuosi kuitenkin aiheutti sen, että sähkön ja energian tuotanto on ruvennut kiinnostamaan suomalaisia huomattavasti enemmän ja moni kuluttaja onkin nykyisin huomattavan kiinnostunut siitä, miten ja missä sähköä tuotetaan ja miten Suomen energian tuotanto on järjestetty.
Tässä artikkelissa kerromme sinulle perustiedot Suomen sähkönkulutuksesta ja energian tuotannosta, erilaisista voimalaitoksista sekä siitä, mitkä toimialat käyttävät Suomessa eniten sähköä.
Kilpailuttamalla sähkösopimuksesi kauttamme säästät rahaa ja aikaa.
Suomen energiantuotanto nykyisin hyvin puhdasta, sillä peräti 85 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2020 Suomessa kulutetusta energiasta 55 prosenttia oli peräisin Suomesta.
Karkeasti jaoteltuna Suomen oma energiantuotanto jakautuu eri energialähteiden välillä seuraavasti:
Ydinvoima on siis kirjoitushetkellä 2023 Suomen suurin yksittäinen energiantuotantomuoto, mutta myös muut uusiutuvat energialähteet, kuten vesivoima ja biopolttoaineet, ovat tärkeitä osia energiantuotannossa. Suomi onkin asettanut tavoitteeksi kasvattaa uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa.
Fossiilisten polttoaineiden osalta merkittävä käännekohta tapahtuu viimeistään vuonna 2029, jolloin kivihiilen polttaminen energian saamiseksi loppuu kokonaan Suomessa.
Suomessa on runsaasti erilaisia voimalaitoksia. Määrällisesti eniten Suomessa on vesivoimalaitoksia, joita on peräti 250 kappaletta eri puolella maata. Vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on vaihdellut melko voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, mutta karkeasti vesivoima tuottaa 15-25 prosenttia kotimaisesta energiantuotannosta. Vuonna 2020 vesivoiman osuus Suomen energiantuotannosta oli 24 prosenttia.
Ydinvoimaloita on Suomessa viisi kappaletta, joista kaksi sijaitsevat Loviisassa ja kolme Olkiluodossa Rauman lähellä. Erityisesti Olkiluodon 3 -reaktori on ollut energiakriisin aikana runsaasti otsikoissa sen toiminnan käynnistymiseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Kotimaisesta energiantuotannosta ydinvoimalat tuottivat vuonna 2021 peräti 33 prosenttia kotimaisesta energiantuotannosta, joten niiden hyöty Suomelle ei todellakaan ole vähäinen.
Vesivoimalaitosten ja ydinvoimalaitosten lisäksi Suomessa on runsas kattaus myös muita voimalaitoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi energiaa tuottavat jätteenpolttolaitokset, kivihiilivoimalat sekä erilaiset tuulipuistot. Jätteenpolttolaitokset ovat siirtyneet korvaamaan voimakkaasti kaatopaikkoja ja polttolaitoksissa jäte saadaan talteen energiaksi. Nykyisin jo 99 prosenttia suomalaisten jätteestä päätyy hyötykäyttöön joko materiana tai energiana.
Suomessa on vielä nykyisin seitsemän toiminnassa olevaa kivihiilivoimalaitosta, mutta näidenkin tuotantoa ollaan ajamassa hiljalleen alas. Esimerkiksi Hanasaaren hiilivoimalaitos Helsingissä suljetaan jo keväällä 2023, peräti kaksi vuotta aiempaa etuajassa. Tuulivoimapuistojen määrä on voimakkaassa kasvussa ja esimerkiksi Kalajoella on yli 60 turbiinia, joiden energiantuotannon mahdollisuudet ovat merkittävät. Ylipäätään tuulivoimaloita on rakennettu paljon Suomen länsirannikolle.
Suomen sähkömarkkinat ovat osa Euroopan sähkömarkkinoita, joten sähkön hintaan ja markkinatilanteeseen vaikuttavat myös muut Euroopan maat. Suomi on Euroopan sähkökokonaisuudessa verrattain pieni, sillä Suomen sähkönkulutus on noin 87 terawattituntia vuodessa eli vajaat 16 megawattituntia asukasta kohden.
Suomi on todella energiatehokas maa moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna, sillä Euroopassa asukasta kohden laskettu energiankulutus on noin 27 megawattituntia vuodessa eli karkeasti sanottuna puolet suomalaisia enemmän.
Sähkön hinta koostuu useasta eri tekijästä, kuten tuotantokustannuksista, siirtohinnasta, veroista ja maksuista sekä sähkön kysynnästä ja tarjonnasta. Sähkön hinta vaihtelee päivittäin, tuntitasolla ja myös alueittain Suomessa. Sähkön hintaa määritellään Pohjoismaisessa sähköpörssissä, jossa Suomen rooli on pienen sähkönkulutuksen vuoksi lopulta huomattavasti pienempi kuin monen muun maan. Suomen sähkönkulutuksen pienuuden takia esimerkiksi sähköfutuureista hinnan ennustaminen on vaikeampaa meillä moneen muuhun maahan verrattuna.
Kotitaloudet ja yritykset voivat kilpailuttaa sähkön hankinnan ja valita haluamansa sähköntoimittajan. Suomessa on useita sähköntoimittajia, joista valita. Kilpailutuksen avulla asiakas voi löytää itselleen sopivan sähköntoimittajan ja säästää sähkölaskussa. Kannattaa myös tarkistaa sopimuksen ehdot, kuten sopimuskausi, kiinteä tai muuttuva hinta ja mahdolliset lisämaksut.
Kilpailuttamalla sähkösopimuksesi kauttamme säästät rahaa ja aikaa.
Suomessa sähkön kulutus jakautuu eri toimialojen välillä epätasaisesti. Teollisuus on suurin sähkönkuluttaja, joka käyttää noin puolet kaikesta sähköstä. Teollisuuden jälkeen suurimmat sähkönkuluttajat ovat palvelut, asuminen ja liikenne.
Teollisuuden sähkönkulutus on erityisen suurta joillakin aloilla, kuten metalli- ja kemianteollisuudessa. Suurin yksittäinen sähkönkuluttaja Suomessa Tornion jaloterästehdas, joka kuluttaa vuositasolla kolme terawattituntia sähköä vuodessa.
Asuminen on toiseksi suurin sähkönkuluttaja, joka käyttää noin neljäsosan kaikesta sähköstä. Sähkönkulutus asumisessa vaihtelee erityisesti asunnon koon ja lämmitysmuodon mukaan. Esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa sähkönkulutus on erityisen suurta.
Liikenteen osuus sähkönkulutuksesta on tällä hetkellä vielä pieni, mutta sähköautojen yleistymisen myötä sen osuus kasvaa tulevaisuudessa.
Yleisesti ottaen Suomessa sähkön kulutus on kasvanut viime vuosina, vaikka energiatehokkuus onkin parantunut. Tämä johtuu muun muassa siitä, että sähkön käyttö on lisääntynyt monilla aloilla ja uusia sähkölaitteita otetaan käyttöön yhä enemmän.
Monet maat, myös Suomi, ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Suomessa on tavoitteena lisätä uusiutuvan energian osuutta energiantuotannosta. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään muun muassa lisäämällä tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. Uusiutuvan energian käytön lisääntyessä on myös tärkeää kehittää energian varastointiteknologiaa. Tämä mahdollistaa uusiutuvan energian käytön myös silloin, kun aurinko ei paista tai tuuli ei puhalla. Tulevaisuudessa myös älykkäät sähköverkot mahdollistavat energiankulutuksen ohjaamisen ja optimoinnin. Tämä auttaa sähköverkkoa sopeutumaan paremmin uusiutuvan energian vaihtelevaan tuotantoon.
Energiatehokkuuden parantaminen myös on yksi keino vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Energiatehokkuutta pyritään parantamaan niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin.
Ydinvoiman suhteen maailmalla on tehty ainakin jonkin verran uudelleenarviointia Ukrainan sodan myötä syntyneen energiakeskustelun jälkeen. Suomessa on saatu hiljalleen käyttöön Olkiluodon uusi reaktori, jonka odotetaan toimivan täydellä teholla vielä vuoden 2023 aikana.
Kaikki nämä toimenpiteet auttavat Suomea siirtymään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ja vähentämään energiantuotannon ympäristövaikutuksia.
Suomen energiantuotanto on suuntaamassa kovaa vauhtia kohti uusiutuvan energian vahvempaa hyödyntämistä sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista. Suomella onkin kunnianhimoiset tavoitteet olla täysin hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja tuottaa uusiutuvalla energialla kotimaisesta energiantuotannosta puolet jo viisi vuotta ennen hiilineutraaliuden takarajaa.
Suomi on sähkönkuluttaja joka tapauksessa monia Euroopan maita pienempi. Esimerkiksi asukaslukuun suhteutettuna suomalaiset kuluttavat merkittävästi vähemmän energiaa kuin muut Eurooppalaiset. Suomalaiset ovat myös vaikean viime vuoden jälkeen oppineet entistä paremmin optimoimaan omaa energiankäyttöään, joka tietysti edesauttaa paitsi kuluttajien sähkölaskun pienentämisessä, myös energiatalouden kannalta.
Matkaa on vielä jäljellä kohti hiilineutraalia Suomea, sillä edelleen fossiiliset polttoaineet tuottavat noin neljänneksen Suomen omasta energiantuotannosta. Ydinvoima on merkittävin energiantuottajan, mutta sen käyttöön liittyy omat riskinsä. Summattuna voidaan kuitenkin todeta, että sähkön ja energian tuotanto Suomessa on matkalla kohti ympäristöystävällisempää ja valovoimaisempaa tulevaisuutta. Suomi onkin monessa suhteessa edelläkävijä kohti vihreämpää energiaa.
Kilpailuttamalla sähkösopimuksesi kauttamme säästät rahaa ja aikaa.