Suomalaiset kodit ovat nykyisin aikamoisia sähkösyöppöjä. Suurin yksittäisen kodin sähkönkulutukseen vaikuttava tekijä on kodin lämmitysmuoto. Kaukolämmitteisessä kerros- tai rivitalokodissa ei sähkölaskusta tarvitse ainakaan lämmityksen osalta murehtia kun taas vastaavasti suoralla sähkölämmityksellä lämpenevä iso omakotitalo imaisee vuosittaisesta sähkölaskusta jopa puolet.
Kodin keskimääräiseen sähkönkulutukseen vaikuttavat monet asiat, kuten kodin koko, lämmitysmuoto, kodinkoneiden kunto ja ikä sekä asukkaiden määrä. Jos kyseessä on sähkölämmitteinen omakotitalo, rivitalo tai paritalo, sähköä kuluu eniten lämmitykseen. Kaukolämpöverkkoon kytketyissä kerrostalohuoneistossa suurin sähkösyöppö on useimmiten kylpyhuoneen lattialämmitys. Yleisesti ottaen sähköä kuluu paljon kylmälaitteisiin, elektroniikkaan sekä valaistukseen. Suomalaisten rakastama sauna on myös yksi kodin sähkönkulutusta vahvasti lisäävä tekijä.
Sähkön kulutus vaihtelee asumismuodon ja kulutustottumusten mukaan, joten tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa yksittäisen kodin sähkönkulutuksesta. Kokosimme kuitenkin artikkeliin esimerkkejä tyypillisten suomalaisten kotien keskimääräisestä sähkönkulutuksesta.
Lisäksi kerromme artikkelissa, miten paljon erilaiset kodinkoneet ja muut sähkölaitteet kuluttavat sähköä ja miten voit säästää sähkölaitteiden kulutuksessa mahdollisimman paljon.
Yksiön sähkönkulutus on yleisesti ottaen melko edullista, sillä lähtökohtaisesti lämmityskulut ovat taloyhtiön vastuulla esimerkiksi kaukolämpöverkon myötä. Todella energiapihi yksiön asukas voi päästä alle 1 000 kilowattitunnin vuosikulutukseen, mutta tämä vaatii esimerkiksi pyykkien pesemistä pesutuvussa ja muutenkin todella vaatimatonta sähkönkulutusta. Normaalisti yksiön sähkönkulutus onkin vuodessa noin 1 500 – 2 500 kWh. Yksiössä energiaa kuluttavat eniten kylmälaitteet sekä kodin elektroniikka. Sauna, aktiivinen saunominen sekä lattialämmityksen käyttö nostavat yksiön sähkönkulutuksen helposti 2 000 – 3 000 kilowattituntiin vuodessa.
Kaksion sähkönkulutukseen vaikuttaa merkittävästi asumismuoto, asukkaiden lukumäärä sekä saunan käyttö. Nyrkkisääntönä on se, että jos kaksiossa asuu yksin, sähkönkulutus pysyy yksiön tasolla, sillä neliöillä ei ole suurtakaan merkitystä sähkönkulutukseen. Kaksion sähkönkulutus on vuodessa noin 2 000 kWh kahdella asukkaalla ja sauna lisää sähkön kulutusta noin 2 000 – 2 500 kilowattituntiin vuodessa.
Kerrostalon sähkönkulutus on pienempää kuin rivitalon sähkönkulutus. Esimerkiksi kahden hengen rivitaloasunto voi kuluttaa vuodessa jopa 500 - 1 000 kWh kerrostalokotia enemmän ja saunan aktiivinen käyttö lisää sähkönkulutusta entisestään.
Omakotitalon sähkönkulutukseen vaikuttaa eniten lämmitysmuoto. Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu karkeasti siten, että puolet kuluista menevät lämmitykseen ja puolet muuhun. Nyrkkisääntönä, että sähkölämmitteisen 150 m2 omakotitalon sähkönkulutus on vuodessa noin 17 000 – 20 000 kWh. Kuukaudessa sähkönkulutus on siis noin 1 400– 1700 kilowattituntia.
Lämmityksen ohella suuria sähkösyöppöjä sähkölämmitteisessä omakotitalossa ovat veden lämmitys, kylmälaitteet sekä sauna. Jos taas omakotitalo on kytketty esimerkiksi kaukolämpöverkkoon, sähkönkulutus putoaa merkittävästi, jopa alle 10 000 kWh vuodessa. Omakotitalossa eniten sähköä kuluttaa mahdollinen suora sähkölämmitys.
Omakotitalon sähkönkulutukseen vaikuttavat tietysti merkittävästi myös muut energiaa säästävät ratkaisut. Esimerkiksi 170 neliöisen talon sähkönkulutus vuodessa voi olla jopa alle 20 000 kWh, mutta tällöin talossa on usein esimerkiksi energiaa säästävinä toimenpiteinä varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Varaava takka vähentää lämmityskuluja keskimäärin 2 000 kilowattituntia vuodessa ja tehokkaimmat takanlämmittijät pääsevät jopa 8 000 kWh vuotuisiin säästöihin.
Kilpailuttamalla sähkösopimuksesi kauttamme säästät rahaa ja aikaa.
| Asuntotyyppi | Lämmitysmuoto | Lämmityskustannus / kWh | Yhteensä / kWh |
|---|---|---|---|
| Kerrostaloyksiö | Kaukolämpö | - | 1500–2000 |
| Saunallinen kerrostaloyksiö | Kaukolämpö | - | 2000–3000 |
| Kerrostalokaksio | Kaukolämpö | - | 2000 |
| Kerrostalokaksio saunalla | Kaukolämpö | - | 2500 |
| Rivitalokaksio | Kaukolämpö | - | 2500-3500 |
| 150 m2 omakotitalo | Kaukolämpö | - | 10000 |
| 150 m2 omakotitalo | Suora sähkölämmitys | 7000-10 000 | 17000-20000 |
| 170m2 omakotitalo | Sähkö, varaava takka ja ilmalämpöpumppu | n 7000 | 20000 |
Lämmityskulut ovat siis monessa kotitaloudessa ylivoimaisesti suurin sähkönkuluttaja. Kuitenkin myös kodinkoneet ovat merkittäviä sähkösyöppöjä. Listaamme seuraavaksi erilaisten kodinkoneiden sähkönkulutuksen.
Viihde-elektroniikka on varmasti nykyisin yksi olennaisimmista asioista kodissa viihtymisen kannalta. Laitteiden määrä on myös lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Jos vielä nelisenkymmentä vuotta sitten kodin ainoat viihdelaitteet olivat radio ja televisio, nyt laitteita löytyy pitkä liuta lisää. Tällaisia laitteita ovat tietysti erilaiset televisiot, joita nykyisin löytyy monesta taloudesta useampiakin kappaleita.
Televisio on yksi kodin käytetyimpiä sähkölaitteita ja suomalaiset katsovatkin televisiota keskimäärin yli 3,5 tuntia päivässä. Jos televisio on auki kolme tuntia päivässä, perinteisen vanhan 32-tuumaisen kuvaputkitelevision katselu maksaa noin 19 euroa vuodessa. Vastaavasti LCD-television kulutus on television koosta (32-42 tuumaa) riippuen noin 16-19 euroa vuodessa.
Televisioruutujen koko on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta ja esimerkiksi 42-46-tuumainen plasmatelevisio kustantaakin merkittävästi enemmän kolmen tunnin päivittäisellä käytöllä. Vuositasolla järeän kokoinen televisio kuluttaa sähköä noin 46 eurolla. Tulevaisuudessa televisioiden energiatehokkuuden odotetaan kasvavan entisestään, sillä esimerkiksi EU:n laajuinen energiamerkintä kattaa nykyisin vain televisiot energialuokasa D-G. Jatkossa tulemme varmasti näkemään myös televisioita energiakategorioissa A-C ja tällaisten laitteiden energiankulutus on tietysti varmasti jo huomattavasti nykyisempää kustannustehokkaampaa.
Television sähkönkulutusta hillitsee myös se, että yleinen trendi maailmalla ja Suomessakin tuntuu olevan katselun siirtyminen entistä pienemmille ruuduille, kuten kännykkään, tableteille ja kannettaville tietokoneille. Tällaiset laitteet kuluttavat myös merkittävästi vähemmän sähköä.
Radio on yhä edelleen suomalaisten rakastama instituutio ja vaikka monet kuuntelevatkin radiota autossa, myös monen kotona on edelleen perinteinen FM-lähetyksiä ilmoille syöttävä laite. Radion kulutus ei kuitenkaan aja ketään konkurssiin, sillä radio kuluttaa vain noin 0,1 kilowattituntia sähköä vuorokaudessa. Kun tähän yhdistää sen, ettei radio suinkaan ole aina päällä, jäävät radion kulutuksesta aiheutuvat kilowattitunnit vuositasollakin melko marginaalisiksi.
Pelikonsolit ovat yleisiä varsinkin perheen pienempien käytössä. Suurinta pelaajaporukkaa ovat kuitenkin hieman yllättäen keski-ikäiset miehet jo tutkimustenkin mukaan, joten myös pelikonsoleiden sähkönkulutuksesta on hyvä tietää jotain. Vaikka pelikonsolit pitävät varsinkin kuumentuessaan usein kovaakin ääntä, ei äänestä voi päätellä ainakaan sähkönkulutusta, sillä kilowattitunneissa mitattuna pelikonsoli kuluttaa keskimäärin 0,05-0,16 kilowattituntia vuorokaudessa. Pelikonsolia voi siis huoletta pelata pitkäänkin, mutta pelaajan kannattaa silti muistaa sammuttaa laitteet myös stand by -tilasta pois heti pelaamisen loputtua.
Kylmäkoneiden sähkönkulutus vaihtelee merkittävästi aina 150–500 kWh välillä vuodessa. Eniten jääkaapin ja pakastimien sähkönkulutukseen vaikuttavat säädöt ja esimerkiksi liian kylmä pakastin tai jääkaappi syövät paljon sähköä. Jääkaapin sähkönkulutus määrittyy pitkälti laitteen iän perusteella. Esimerkiksi kymmenen vuotta vanha jääkaappi voi kuluttaa jopa kaksi kertaa niin paljon kuin uusi vastaava.
Vanhan jääkaapin sähkönkulutus kannattaakin ottaa tarkkailuun ja pohtia, säästäisikö uudella jääkaapilla pienemmissä sähkölaskussa kaapin hinnan jo nopealla aikataululla takaisin. Jääkaapin kulutus vuorokaudessa on noin 0,2 - 0,8 KwH eli käytännössä halvimmillaan jääkaappia viilentelee vuodessa reilun 100 kilowattitunnin hinnalla ja kalleimmillaan voi joutua pulittamaan maksun jopa 300 kilowattitunnista.
Pakastimen sähkönkulutus riippuu jääkaapin tavoin pakastimen koosta. Pieni, 100-200 litran pakastin imaisee vuodessa reilut 30 euroa sähkön hintana kun taas iso, yli 300 litran pakastimen kulutus on lähes tuplat.
Pöytätietokoneen sähkönkulutus tunnissa on noin 0,15 kWh ja kannettavan tietokoneen vieläkin pienempi 0,03. Vuositasolla isoimmat säästömahdollisuudet ovat siis isompien kodinkoneiden kulutuksen pienentämisellä ja esimerkiksi kylmälaitteiden lämmönsäädöllä.
Tietokoneen osalta kannattaa kuitenkin muistaa samat asiat kuin muidenkin kodin sähkölaitteiden osalta, eli jos laitetta ei tarvitse, virrat kannattaa sammuttaa kokonaan energiatehokkaimman ratkaisun saavuttamiseksi. Lisäksi erilaiset pelikäyttöön suunnitellut tietokoneet, joissa on esimerkiksi isot tuulettimet, voivat kuluttaa merkittävästi perinteistä pöytätietokonetta enemmän energiaa.
Nykyaikaisessa kodissa on paljon sähköä kuluttavia laitteita, jotka ovat tulleet elämäämme viimeisten vuosien aikana. Yksi tällainen uutuuslaite on viinikaappi, jossa viinit pysyvät aina halutussa lämpötilassa, eikä viinejä tarvitse erikseen viilentää. Viinikaapin sähkönkulutus on vuorokaudessa noin 0,2-0,8 kWh eli vuositasolla viinikaappi imaisee sähköä jääkaapin kulutuksen verran eli 100-300 kilowattituntia.
Kotona ruuan laittaminen on monen mielestä miellyttävää puuhaa. Sähkön näkökulmasta erilaisten laitteiden käyttäminen ei tietenkään ole ilmaista. Kallein ruuanvalmistuksen apuväline on sähköliesi, joka imaisee vuorokaudessa 1-2 kilowattituntia sähköä. Jos kokkailu on jokapäiväistä, vuodessa kustannuksia tulee siis reilusta 350 kilowattitunnista jopa 700 kilowattituntiin.
Lieden paras kaveri on liesituuletin, joka on huomattavasti liettä pienempi sähkönkuluttaja. Liesituulettimen vuorokausikustannus on vain noin 0,2 kWh.
Mikroaaltouuni on myös nykyisellään erittäin energiapihi laite, sillä mikron käyttäminen kuluttaa vuorokaudessa noin 0,12-0,2 kilowattituntia sähköä.
Kahvinkeitin, vedenkeitin ja leivänpaahdin ovat myös energiatehokkaita laitteita. Tietysti näiden laitteiden käyttöaika vuorokaudessa on myös usein hyvin lyhyt, joten kaikkien näiden laitteiden vuorokausikohtainen kustannus on vain noin 0,1 kilowattituntia.
Astianpesukone on oleellinen osa nykypäivän keittiötä ja monessa taloudessa astianpesukone pyörittääkin puhtaita ruokailuvälineitä jopa päivittäin. Astianpesukone kuluttaa vuorokaudessa noin 0,6-1,6 kilowattituntia sähköä, joten vuositasolla kulutus on noin 200-600 kilowattituntia. Jos kilowattitunnin hinnaksi lasketaan vaikkapa 30 senttiä, voi astianpesukone imaista lompakosta oikein ahkeralla käytöllä jopa lähes 200 euron loven. Vastaavasti energiatehokkaampi laite laskee kustannukset vain noin 60 euroon, joten energiatehokkaampi laite maksaa itsensä sähkölaskun kustannuksissa varsinkin kalliin sähkön aikoihin hyvinkin nopeasti takaisin.
Kilpailuttamalla sähkösopimuksesi kauttamme säästät rahaa ja aikaa.
Pesukone on varsinkin lapsiperheissä välillä päällä useammankin kerran viikossa ja ison laitteen voisi kuvitella olevan melkoinen sähkösyöppö. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä pesukoneen sähkönkulutus on kodin muihin laitteisiin verrattuna kohtalaisen edullista. Pesukoneen sähkönkulutus riippuu pesulämpötilasta. Esimerkiksi 90 asteen pesu kerran viikossa maksaa noin 1,8 kWh. Mitä matalampi lämpötila on, sitä edullisempaa peseminen on. Esimerkiksi 40 asteessa pyykkien pyörittäminen maksaa noin 0,6 kilowattituntia kerralta.
Kuivausrumpu sähkönkulutus osalta vaikuttaa melko kalliilta, peräti kolme kilowattituntia kerralta. Tehokkain tapa pyykin kuivaukseen onkin hoitaa se ulkona, mutta Suomen olosuhteissa tämä ei tietenkään ole aina mahdollista. Kuivausrumpu on sähkölämmitteisessä talossa sisällä narulla kuivaamista energiatehokkaampaa. Sisällä kuivaaminen jäähdyttää huoneilmaa ja vaatii pattereilta enemmän tehoa. Siksi kuivausrumpu voi olla fiksumpi tapa vaatteiden kuivaamiseen.
Hieman harvinaisempi kodin vaatteiden kuivatusmenetelmä on kuivauskaappi, joka on monelle suomalaiselle tuttu lähinnä Lapin hiihtokeskuksista. Nykyisin kuivauskaappi on varsinkin lapsiperheissä varsin tarpeellinen kapine, jolla saadaan nopeasti pihaleikeissä kastuneet vaatteet ja kengät kuivaksi ja mukavan tuntuisiksi.
Kuivauskaappia ei kuitenkaan parhaalla tahdollakaan voi sanoa mitenkään energiatehokkaaksi laitteeksi, sillä vuorokaudessa kuivauskaappi saattaa kuluttaa jopa lähes kolmen kilowattitunnin verran sähköä. Kuivauskaapin sähkönkulutusta ei kuitenkaan voi eikä kannata laskea vuorokausikulutuksen kautta, eihän kyseinen laite suinkaan ole päällä koko aikaa. Vaikka laite tuo kustannuksia, voi se myös myös säästää yllättävästi aikaa ja henkistä energiaa nopean kuivauksen muodossa.
Monessa talossa on myös sähkökäyttöinen pyyhekuivaus, jossa kiertää lämmitetty vesi ja pyyhkeet pysyvät kuivana. Vastaavanlainen laite tunnetaan myös monessa taloudessa nimellä rättipatteri ja pyyhkeiden lisäksi laite toimiikin hyvin myös erilaisten muiden vaatteiden kuivattajana. Vuorokausikulutusta kannattaa tarkkailla myös pyyhekuivaimen osalta, sillä laitteen kulutus vuorokautta kohden on noin 1-2 kilowattituntia. Jokapäiväisellä käytöllä pyyhekuivainkin aiheuttaa siis vuodessa kustannuksia melkoisesti, joten pyyhekuivaimen turhaa käyttöä on tietysti syytä välttää.
Yksi kodin mukavuustekijöistä on ehdottomasti lattialämmitys. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin hipsiä kylmänä talviaamuna suihkuun lattialämmitettyyn tilaan. Nykyisin lattialämmitys on varsin yleinen kylpyhuoneen lisäksi myös esimerkiksi keittiön kaakelilattian alla.
Lattialämmityksen sähkönkulutus riippuu monista tekijöistä, kuten lämmitysjärjestelmän tehokkuudesta, lattiapinta-alasta, lämpötilasta ja ilmanvaihdosta. Yleensä lattialämmitys kuluttaa enemmän sähköä kuin perinteinen lämmitysjärjestelmä, kuten patterilämmitys tai ilmalämpöpumppu.
Lattialämmitys on joka tapauksessa melkoinen sähkösyöppö, sillä sähkösaunan jälkeen lattialämmitys on todennäköisesti kaukolämmitteisen kerrostalon suurin sähkönkuluttaja ja omakotitalossakin lattialämmitys syö melkoisesti sähköä.
Lattialämmityksen kanssa kannattaakin optimoida lämpötilaa, mutta kokonaan lämpöjä ei kannata sammuttaa esimerkiksi kylpytiloissa, joissa lattialämmitys myös nopeuttaa kylpyhuoneen kuivumista.
Lattialämmityksen sähkönkulutus vuodessa on noin 100-200 kWh neliötä kohden.
Saunominen on suomalaisten rakastama harrastus ja monet suomalaiset tunnustavatkin saunovansa useamman kerran viikossa. Jos ajatellaan kodin sähkönkulutusta, saunominen on yksi isoimpia energiaa kuluttavia asioita heti lämmityksen jälkeen.
Yksi saunomiskerta sähkösaunassa kuluttaa energiaa noin 5,5-10 kilowattituntia. Jos sähkön hinnaksi ajatellaan laskennallisesti jo aiemmin artikkelissamme käyttämää 30 senttiä kilowattitunnilta, yhden saunasession hinta vaihtelee hieman vajaasta 1,5 eurosta jopa kolmeen euroon kerralta. Jos saunominen tapahtuu kolme kertaa viikossa, viikottaiset kustannukset ovat 4,5-9 euroa viikossa ja vuodessa tällainen saunominen tuntuu sähkölaskussa aina hieman vajaasta 250 eurosta lähes 500 euroon.
Vielä kalliimpi investointi on niin sanottu aina lämmin kiuas, jonka kulutus vuodessa on noin 2000-3200 kilowattituntia eli vastaavalla 30 sentin kilowattitunnin hinnalla muutettuna euroiksi puhutaan jopa lähes 1 000 euron vuotuisesta kustannuksesta.
Miten saunomisesta voisi sitten säästää? Saunan lämmityksestä yli 50 prosenttiä kuluu esilämmitykseen ja loput 50 prosenttia lämmön ylläpitoon. Lämmityskustannuksista voi tinkiä esimerkiksi tiputtamalla saunan lämpötilan 70-80 asteeseen totutusta 100 asteesta. Tällaisella metodilla kustannuksia voi pudottaa jopa kaksi euroa saunomiskerralta.
Lisäksi kannattaa ottaa huomioon saunan ilmanvaihto, joka kannattaa laittaa pienemmälle kun saunan lämmitys alkaa. Todella pihi saunoja kyttää lämpömittaria ja menee löylyihin heti, kun sauna on tarpeeksi lämmin.
Saunassa on toki myös puolia, joita ei puhtaana taloudellisena menetyksenä voida laskea. Tällaisia ovat esimerkiksi saunan rauhoittava ja jopa meditatiivinen tunnelma. Lisäksi sauna nostaa hetkellisesti kodin lämmöntuotantoa, jolloin muun energiantarpeen kulutus vastaavasti vähenee.
Valaistus on tietysti yksi kodin tärkeimpiä elementtejä ja nykyisin markkinoilla on hyvinkin energiatehokkaita lamppuratkaisuja. Perinteiset vanhat hehkulamput ovat jääneet jo historiaan ja lamput ovat muutenkin kokeneet energiatehokkuudessa melkoisen harppauksen. Energiamerkinnät lampuissa ovat nykyisin muuttuneet siten, että perinteiset A++, A+ ja A -merkinnät ovat painuneet historiaan ja jatkossa lamppuja saa kategorioissa B-G, joista B on energiatehokkain ja G vastaavasti energiatehottomin lamppumalli. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä markkinoille tulee myös A-luokan lamppuja.
Lamppujen sähkönkulutuksesta ei tarvitse olla kovinkaan huolissaan, sillä esimerkiksi nykymuotoisen peruslampun kulutus on noin 40-100 kilowattituntia 1000 käyttötuntia kohden. Vastaavasti loistelamppujen sähkönkulutus on huomattavasti pienempi, noin 20-60 kilowattituntia 1 000 käyttötuntia kohti. Lamppujenkin osalta energiatehokkain ratkaisu on tietysti sammuttaa sellaiset lamput, joita ei tarvita. Turha lamppujen päällä pitäminen kuluttaa energiaa ilman muuta ja vaikka kulutus ei ole suuri, säästöä on pienikin säästö.
Varsinkin sähkölämmitteisessä talossa tarvitaan erilaisia laitteita, jotta kodin lämmöntuotanto on niin veden kuin sisäilmankin osalta kunnossa. Nämä laitteet ovat myös kodin todellisia sähkösyöppöjä ja niiden kustannukset lasketaan kokonaisuudessaan kodin lämmityskustannuksiin.
Esimerkiksi ilmanvaihtokone, joka pitää huolen puhtaasta ja raikkaasta sisäilmasta, kuluttaa noin 1 200 - 1 800 kilowattituntia vuodessa.
Lämminvesivaraajan kulutus on helpointa laskea käyttäjien mukaan ja kulutus on noin 800 - 1 200 kilowattituntia vuodessa. Esimerkiksi nelihenkisessä perheessä veden lämmitykseen voi siis kulua jopa 3 200 – 4 800 kilowattituntia sähköä. Kun tämä summa muutetaan euroiksi vaikkapa aiemminkin artikkelissa käytetyn 30 sentin kilowattituntihinnan mukaan, lämminvesivaraajan kustannukset ovat vuodessa noin 960 - 1440 euroa.
Koska kustannus on niin kova, erityisesti lämpimän veden käyttöön on syytä suhtautua säästäväisesti. Esimerkiksi suihkussa käymisen voi ajoittaa pörssisähköllä toimivissa talouksissa halvan sähkön ajankohtaan ja muutenkin pitkät suihkut kannattaa jättää vähälle.
Vanhoissa taloissa käytetään myös joskus vesikiertoisten pattereiden ohella myös sähköpattereita lisälämmitykseen. Tällaiset patterit ovat todella tehokkaita energiasyöppöjä, sillä esimerkiksi 1000 watin sähköpatteri imaisee tunnissa kilowattitunnin verran sähköä. Vuorokaudessa kulutus on siis 24 kilowattituntia eli lämmitintä kannattaa käyttää vain tarkkaan harkiten. Erilaiset lisälämmittimet ovat myös hyvin käytettyjä vempeleitä myös terasseilla, mutta kun laitteita ei käytetä, niistä on syytä kytkeä virrat pois.
Autoilu on varmasti tällä hetkellä suurimmassa murroksessa sitten polttomoottoriautojen keksimisen. Esimerkiksi Euroopan unionin alueella uusien polttomoottoriautojen myynti päättyy kokonaan vuoteen 2035 mennessä, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että autoilu tulee siirtymään yhä enemmän sähkön ja muun uusiutuvan energian varaan.
Sähköauton energiankulutus on keskimääräisellä käytöllä noin 2 800 kilowattituntia vuodessa, joten sähkölaskun korotukseen kannattaa varautua, jos autoa latailee pääasiassa kotipihalla. Tietysti bensan ja dieselin hintaan suhteutettuna kustannukset jäävät kuitenkin todennäköisesti pienemmiksi, vaikka auto roikkuisikin kotona sähkötolpan varassa.
Vaikka käytössä ei olisikaan sähköautoa, erilaiset auton lämmitysmuodot kuluttavat kotipihalla sähköä tästä huolimatta. Esimerkiksi auton moottorinlämmitin vie sähköä noin 0,5 kilowattituntia tunnissa ja sisätilanlämmitin jopa puolet enemmän, 0,75-1 kWh tunnissa. Auton lämmityksen suhteen kannattakin olla tarkkana ja hyödyntää esimerkiksi erilaisia ajastimia, jotta sähkön käyttäminen olisi mahdollisimman tehokasta.
Kilpailuttamalla sähkösopimuksesi kauttamme säästät rahaa ja aikaa.
| Laite | Kulutus / vrk |
|---|---|
| Jääkaappi | 0,3-0,8 |
| Jääkaappi-pakastin | 0,8-1,6 |
| Pakastin | 0,5-1,5 |
| Viinikaappi | 0,2-0,8 |
| Sähköliesi | 1–2 |
| Mikroaaltouuni | 0,12-0,2 |
| Kahvinkeitin | 0,1 |
| Vedenkeitin | 0,1 |
| Leivänpaahdin | 0,1 |
| Liesituuletin | 0,2 |
| Astianpesukone | 0,6-1,6 |
| Pyykinpesukone | 0,6-1,8 |
| Kuivauskaappi | 2,2-2,8 |
| Kuivausrumpu | 2,1 |
| LCD televisio 32 tuumaa | 0,12-0,19 |
| 42-tuumainen plasmatv | 0,31-0,41 |
| LED-TV 55 tuumaa | 0,08-0,14 |
| Pelikonsoli | 0,05-0,16 |
| Radio | 0,01 |
| Kannettava tietokone | 0,03 |
| Pöytätietokone | 0,13-0,17 |
| Hehkulamppu | 0 kWH/1000 tuntia |
| Loistelamput | kWH / 1000 tuntia |
| Saunan kiuas | 5,5-10 kWH kerta |
| Aina lämmin kiuas | 3200 kWH |
| Pyyhekuivain | 1,2-2,2 |
| Ilmanvaihtokone sähkölämmitykseen | 1200-1800 /vuosi |
| Lämminvesivaraaja | 800-1200 / hlö / vuosi |
| Lattialämmitys 5 m2 | 0,5 |
| 1000 W lisälämmitys | 1 |
| Moottorinlämmitin autoon | 0,6 |
| Sisätilanlämmitin autoon | 1 |
Kun kesät ovat muuttuneet lämpimämmiksi, suomalaiset ovat hankkineet koteihinsa sankoin joukoin ilmalämpöpumppuja. Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus riippuu useasta tekijästä, joita ovat esimerkiksi laitteen tehokkuus, lämpötila sekä käyttötapa. Ilmalämpöpumppujen valmistajat ilmoittavat yleensä laitteen nimellistehon ja energialuokan, joiden avulla voidaan arvioida laitteen sähkönkulutusta.
Tyypillisesti ilmalämpöpumpun sähkönkulutus on noin 1-2 kWh tunnissa. Käyttöajat ja olosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa sähkönkulutukseen merkittävästi. Esimerkiksi kovilla pakkasilla ilmalämpöpumpun sähkönkulutus voi kasvaa huomattavasti, sillä laite joutuu tekemään enemmän töitä tuottaakseen tarvittavan lämmön.
On kuitenkin hyvä huomioida, että ilmalämpöpumppu myös säästää energiaa ja voi vähentää sähkölaskua merkittävästi verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin, kuten sähköpattereihin tai öljylämmitykseen. Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä ulkoilmasta sisätiloihin, joten se hyödyntää ulkoilman energiaa. Tämä voi johtaa merkittäviin säästöihin lämmityskustannuksissa.
Ilmalämpöpumppu voi olla kuitenkin kohtalokkaan kallista jos käyttäjä ei huomioi muutamaa asiaa. Esimerkiksi kodissa päälämmitysjärjestelmän asetus olisi syytä laskea muutaman asteen alemmaksi, jotta päällekkäistä lämmitystä ei tulisi tehtyä. Oikeassa käytössä ilmalämpöpumpun vaikutus sähkönkulutukseen on 2 000 - 3 000 kWh vuodessa.
Moni suomalainen omakotitaloasukas on siirtynyt viimeisten vuosien aikana maalämpöön. Parhaimmillaan maalämpöpumppu pienentää sähkölaskua jopa 75 prosenttia verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Lisäsimme artikkelimme loppuun vielä paletin kysymyksiä, jotka askarruttavat kotona sähkönkulutuksen suhteen.
Suurin sähkönkuluttaja kotitalouksissa on yleensä lämmitys ja jäähdytys. Erityisesti vanhemmat lämmitysjärjestelmät, kuten suora sähkölämmitys, voivat kuluttaa paljon energiaa. Ilmastointijärjestelmät ja ilmalämpöpumput kuluttavat myös paljon sähköä. Myös veden lämmitys kuluttaa runsaasti sähköä.
Yksittäinen kotitalouden suurin sähkönkuluttaja lämmityksen ohella on saunominen. Yksi saunomiskerta kuluttaa jopa 10 kilowattituntia sähköä, joten saunomisen suhteen kannattaa pitää säästövinkit mielessä.
Suuria sähkönkuluttajia ovat myös isot kodinkoneet, erityisesti jääkaapit, pakastimet, pyykinpesukoneet ja kuivausrummut. Suurikokoiset televisiot, tietokoneet ja pelikonsolit voivat myös kuluttaa paljon energiaa, jos niitä käytetään pitkiä aikoja.
On tärkeää huomata, että sähkönkulutus vaihtelee suuresti kotitalouksien välillä riippuen käyttötottumuksista, kodinkoneiden iästä ja energiatehokkuudesta sekä asumisolosuhteista, kuten ilmasto-olosuhteista.
Normaali sähkönkulutus vaihtelee huomattavasti kotitalouksien välillä, riippuen muun muassa asunnon koosta, asukkaiden määrästä, käyttötottumuksista ja laitteiden energiatehokkuudesta.
Keskimäärin Suomessa asuvan kotitalouden sähkönkulutus on noin 4 500 - 5 000 kilowattituntia vuodessa. Tämä vastaa noin 375 - 415 kilowattituntia kuukaudessa. Jos koti lämpenee sähköllä, sähkönkulutus on helposti nelinkertainen verrattuna keskimääräiseen sähkönkulutukseen.
On kuitenkin tärkeää huomata, että kulutus voi vaihdella suuresti eri vuodenaikoina ja eri kuukausina riippuen esimerkiksi lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeesta, kodinkoneiden käytöstä ja valaistuksen määrästä.
Keskimäärin Suomessa asuvan kotitalouden sähkönkulutus on noin 375 - 415 kilowattituntia kuukaudessa. Tämä tarkoittaa noin 12,5 - 13,8 kilowattitunnin päivittäistä kulutusta.
Sähköllä lämpenevän omakotitalon kustannukset ovat puolestaan kuukaudessa noin 1400-1700 kilowattituntia kuukaudessa. Tämä tarkoittaa noin 47-57 kilowattitunnin päivittäistä kulutusta.
Kilpailuttamalla sähkösopimuksesi kauttamme säästät rahaa ja aikaa.